Savusaunassa olen minä syntynyt
tuolla Rääkkylän pitäjässä
ja räystästipun alla olen kasvanut
lapsuusajassa ei kehumista.
Koulussa opin minä lukemaan
ja laskemaankin sataan asti.
Ja niilläpä opeilla on pärjätty
– ainakin tänne asti.
Eipä pienenä olisi uskonut
miten Heikin ja Siirin lapsi
pääsee Inarin ”virmaan”, korkeaan virkaan
häntäpään valvojaksi
Viime yönä vessan pytyllä
minä kirjoittelin tätä.
Minkä olen kerran alkanut
en kesken sitä jätä.
Pentti Malinen (s. 1938) on entinen tullimies, joka on yli 30 vuoden ajan pukenut runoiksi ilojaan ja surujaan sekä havaintojaan ympäröivästä maailmasta Karjalaisen reunaan tai kauppakuitin taakse. Rankasta lapsuudestaan huolimatta - vaiko juuri sen vuoksi - hänellä on hersyvä huumori, jonka avulla selviää hankalistakin tilanteista. Pentin rooli oli toistuvasti toimia häntäpään valvojana Inari-vaimonsa vetämillä ryhmämatkoilla Lappiin, mihin korkeaan virkaan ylläolevassa runossakin viitataan.