Vaikuttava essee siitä, miten Venäjä toistaa Ukrainassa vanhaa ohjekirjaansa, jota Katariina Suuri toteutti Krimillä 1783 ja Neuvostoliitto ja Stalin myöhemmin yhä laajemmin ja verisemmin.
Venäjä ei ole koskaan käynyt läpi imperialistista menneisyyttään. Sen sijaan Kreml on keskittynyt luomaan viholliskuvia ja pohjustanut niillä sodassa käyttämäänsä seksuaalista väkivaltaa ja ihmisoikeusrikoksien uhreiksi joutuvien epäinhimillistämistä. Tasa-arvokehitys on Putinin Venäjällä alennustilassa. Venäjä vaientaa naisia, käyttää raiskausta aseena ja nöyryyttää uhrejaan mediajulkisuudessa uhaten heitä uusilla raiskauksilla.
Teos perustuu Sofi Oksasen puheeseen Ruotsin Akatemian konferenssissa.