”Sosiaalisena erakkona” on välillä vetäydyttävä hiljaisuuteen. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän miettii mennyttä ja itseään. Helpottaa, kun kirjoittaa, leikkii sanoilla, siihen rohkaisen muitakin. Tämä kirja kertoo elämisen kokemisesta, hetkittäisistä mielenliikkeistä pinnalta ja vähän syvemmältä. Jotkut sanat ovat syntyneet syvässä tilassa ”automaattisesti”.
”...olin pieni tyttö ja kysyin
mikä se meikäläinen
en muista mitä vastasivat
mutta minustakin tuli meikäläinen”.