Seitsemän veljeksen sanoma kytkeytyy ideaan kansakunnasta, jossa suomen kielellä on keskeinen asema. Teos on suomalaisuuden perinteinen ja hyvä vertauskuva. Kansallisuuden poliittinen ja kulttuurinen merkitys on kuitenkin ratkaisevasti heikentynyt liberalismin, ihmisoikeusajattelun ja monikulttuurisuuden ylittäessä kansalliset rajat. Onko veljesten sanoma siis menettänyt merkityksensä?
Ilmari Rostila osoittaa veljesten sanoman merkityksen
suhteessa liberalismin rajoituksiin. Tulkinta perustuu teoksen tarkkaan lukemiseen ja ajankohtaiseen poliittiseen filosofiaan (Pierre Manent, Patrick Deneen, Roger Scruton). Liberalismin teoria autonomisista, vapaista yksilöistä on ongelmallinen. Todellisuudessa ihmiset ovat syvästi toisiinsa kytkeytyviä sosiaalisia olentoja. Ihmiselämä perustuu vastavuoroisiin tarpeisiin ja velvollisuuksiin. Veljekset eivät ole toisistaan riippumattomia, vaan yhteistä hyvää keskustellen etsivä yhteisö. Tämä antiikin demokratiaa muistuttava pienyhteisö liittyy kristillisyyden pohjalta osaksi kotiseutua ja kreikkalaiskristillistä kansakuntaa. Teoksen länsimaisesta sivistysperinnöstä nouseva käsitys vapaudesta ylittää liberalismin rajoitukset ja osoittaa kysymyksen kansakunnasta olevan edelleen ajankohtainen.