Suomessa elettiin 1800-luvun puolivälistä alkaen monitasoista muutosvaihetta. Koulu oli yksi
vastaus sääty-yhteiskunnan murroksen aiheuttamaan epävakauteen. Minkälaisia arvoja ja traditioita
koulu edusti tilanteessa, jossa myös uskonnon ja evankelis-luterilaisen kirkon asema muuttui?
Hannu Suni tarkastelee väitöskirjassaan uskonnon paikkaa, asemaa ja tehtävää lounaishämäläisissä
kouluissa 1860-1960. Tammelan ja Forssan kierto- ja tehtaankouluissa, kansakouluissa ja
yhteiskoulussa vaikuttaneiden aatteiden ja koulukäytäntöjen kautta avautuu laajempi näkökulma
aikakauden aatehistoriaan.
Paikalliset koulut ottivat aktiivisen roolin kristillisten arvojen vaalijoina. Kristillinen tapakulttuuri
jatkui vahvana kouluissa, vaikka se muualla yhteiskunnassa heikkeni. Paine muuttaa ja
sekularisoida kristillisen tavan sisältöä koveni kuitenkin koko ajan.