Senaatin kartat olivat Suomen ensimmäisiä julkisesti saatavilla olevia tarkkoja karttoja itsenäisyyden jälkeen. Suomen senaatti oli osallistunut kartoituksen kustannuksiin ja sai kaksi valokuvakopiota venäläisten topografien tekemästä Etelä-Suomen kartoista, jotka väritettiin ensin venäläisten topografien ja myöhemmin Maanmittauksen ylihallituksen toimesta. Samassa yhteydessä niitä täydennettiin. Topografien työtä johti Uudellamaalla vuodesta 1870 suomalainen eversti Alexander Järnefelt, joka ennen kartoitustyön johtoa oli jo osallistunut geodeettisen rungon määrittelyyn. Myöhemmin hänet nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi ja senaattoriksi.
Kartat olivat aluksi salaisia, mutta vuoden 1918 sodan jälkeen niitä saatiin sotasaaliina suuret määrät ja ne laitettiin myyntiin. Lisäksi niistä tehtiin lisäpainoksia aina 1940-luvulle asti. Ennen peruskartan valmistumista Etelä-Suomesta 1960-luvulla venäläiset topografikartat olivat ainut tarkka kartta, jota voitiin käyttää. Suomen yleiskartta oli maanmittauksen ylihallituksen toimesta valmistunut 1873 ja sitä korjattiin topografikarttojen paremman rungon avulla 1900-luvun alussa. Kirjassa esitetään Helsingin seudun senaatin kartat mittakaavassa 1:40 000, käsittäen 105 alkuperäistä 1:21 000 mittakaavaista karttaa. Kirjassa on Helsingin seudun osalta tuotu mukaan yleiskartan uudempi kokonaan uusittu versio vuodelta 1902, jolloin lukija voi verrata, mitä muutoksia senaatin kartassa on huomioitu. Karttakirja on ensimmäistä kertaa saatavilla ja tarjoaa aikamatkan Uudellemaalle ennen itsenäisyyttä.
Kartoissa esitetään ensimmäistä kertaa maaston tarkka muoto korkeuskäyrin, myös rakennukset ja tiestö kuvataan tarkasti. Kartat on hienosti käsin väritetty. Se on oivallinen työkalu esim. sukututkijoille ja muille historiasta kiinnostuneille.