Sitko on selitys tavallisten ihmisten sitkeydestä. Sitko on Leena Roskalan kokoama ja tulkitsema tarina sukunsa vaiheista Kuninkaanlähteenkulmalla Kankaanpäässä.
Roskalan torppa on sijainnut historiallisten reittien varrella ja usein myös dramaattisten tapahtumien etulinjassa. Kylää sivuavaa Kyrönkankaantietä ovat kyläläisten ohella kulkeneet niin kuninkaat kuin miehittäjätkin. Tarina kertoo Roskalan suvun renkien, piikojen ja torppareiden kohtaloista sekä elintason kehityksestä 1860-luvun nälkävuosista näihin aikoihin. Roskalan pirtissä on eletty sitä elämää, mistä Suomen historia on kirjoitettu. Jokainen sukupolvi on vuorollaan seissyt maailmanlopun reunalla.
Sukutarinan päähenkilöitä ovat Malakias ja Amalia Roskala ja heidän poikansa Lauri. Heille isänmaa tarkoitti kirjaimellisesti isän hankkimaa maata, jota Laurin tehtävänä oli puolustaa talvisodassa Mannerheim-linjalla Karjalankannaksella. Vaikeat vuodet koettelivat sekä kotirintamalla että venäläisvankien vankileirillä. Sisällissodan aikaan rintamalinja kulki pihapiirin poikki; kotiportilla seisoi valkoisten vartio.
Roskala on lainannut, referoinut ja yhdistellyt tekstiä, kertomuksia ja tiedon jyviä lukuisista lähteistä. Sitko valaisee Vihteljärven kylän historiaa ja tarinoita sen ihmisistä.