Koen velvollisuudekseni kertoa niille, jotka tällä hetkellä kulkevat samaa tietä, minkä itse olen kulkenut. Haluan olla rohkaisemassa mahdollisimman montaa ja kertoa, että syöpä voidaan voittaa ja syövän jälkeen voi elää normaalia elämää.
Jokaisella tämän sairauden läpikäyneellä on oma tarinansa ja jokaisella se on erilainen, mutta tämä on minun tarinani.
Sairaus voi viedä meidät seikkailuun Herran koulussa, jossa hän pysäyttää meitä ja vetää lähemmäs itseään.
Sairauteni aikana sain kokea kirkkautta, joka oli jotain sellaista, jota en antaisi mistään hinnasta pois. Siksi en kirjoita vain sairaudestani, vaan haluan myös jakaa sitä hengellistä antia, jota koin kirkkauden keskellä.
Tiedän, että elämäni on lujasti Jumalan käsissä. Jumala ei salli elämääni mitään, mikä tuhoaisi minut. Jospa hänen sallimansa tuska olisi rakentanut uskoani sekä kypsyttänyt ja valmistanut minua siihen, mitä Jumalalla on varattuna minua varten.
Koettelemukset eivät kumoa Jumalan siunauksia, vaan vievät yhä useampiin Jumalan siunauksiin. Olemme niiden jälkeen entistä vahvempia ja tiedämme Jumalan läsnäolosta ja voimasta paljon enemmän. Jumalalla on tarkoitus elämämme pimeimmillekin hetkille.
Kun uskomme olevamme sietokykymme äärirajoilla, saammekin huomata, että meillä on voimia kestää vieläkin enemmän. Se antakoon meille voimaa uskoa, että meille on annettu suuret voimavarat selviytymiseen.