Vuonna 1967 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö otti tilapäiseksi lähetikseen nuoren opiskelijan Espoosta, tämän kirjan kirjoittajan. Vuonna 2012 kirjoittaja jätti ministeriönsä puolustusvoimien ja muun keskushallinnon sekä elinkeinoelämän arvostamana turvallisuusjohtajana, valmiuspäällikkönä ja reservin majurina.
Uransa aikana hän oli vahvasti vaikuttamassa siviilihallinnon sekä erityisesti liikenne- ja viestintäalan kriisivarautumisen kehittämiseen sekä monien teknisten valmius- ja turvallisuusjärjestelmien luomiseen ja kehittämiseen. Sellaisia olivat muun muassa viranomaisten hätätiedotusjärjestelmät, massatekstiviestivaroitukset, viranomaisten radioverkko VIRVE ja turvallisuusverkot sekä useat muut tietotekniset järjestelmät.
Hän oli vuosikymmenet kehittämässä ja ohjaamassa kriisivalmiustoimintaa puolustustaloudellisessa suunnittelukunnassa ja huoltovarmuusorganisaatiossa sekä Naton Suomen siviiliorganisaatiossa. Hän toimi aktiivisesti yhteistyössä monien muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen kanssa, erityisen laajasti puolustusvoimien ja puolustushallinnon, sisäasiainhallinnon, valtiovarainministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa.
Rauli Parmes toimi vuosien 1980-2012 aikana noin 170 virallisen työryhmän, johtoryhmän, ohjausryhmän, neuvottelukunnan tai muun hallinnollisen elimen jäsenenä, sihteerinä tai puheenjohtajana. Hän vaikutti monien valmiusorganisaatioiden, muun muassa turvallisuuspalveluja valtiolle tuottavan Suomen Erillisverkot Oy:n perustamiseen. Hän osallistui valtioneuvoston valmiusorganisaatiossa muun muassa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden (1986), Aasian tsunamikatastrofin (2004) ja New Yorkin terrori-iskujen (2001) käsittelyyn.
Vuonna 2012 Rauli Parmes siirtyi 45 virkavuoden jälkeen ministeriönsä johdon painostamana eläkkeelle ja elinkeinoelämän palvelukseen. Tämä on tarina hänestä ja hallinnon siviilivarautumisen historiasta.