Rahtilaivoilla käytetty kieli on kansainvälistä. Monet sanoista juontavat ruotsin kielestä, kuten uutsiikki (utsikt) eli tähystys ja vikaeeraaja (vikarie) eli sijainen, tuuraaja. Laivan kokki eli kusineero tulee espanjan sanasta el cocinero, konepuolen esimies dunkki englannin donkeymanista. Monet sanoista ovat käytössä myös matkustaja-aluksilla, pasaseereissa.
Skönärin sanastossa skotti, juoksija ja ratsastaja eivät ole henkilöitä, ja esimerkiksi sanoilla jänis, kameli, kana, keksi, kipinä, lasi, lehmä, mylly, pankki, piikki, raaka, sorto, tunkki, turkki ja täkki on merenkävijälle eri merkitys kuin maakravulle. Kun merimiehet (skönärit, skönet) puhuvat kongolaisista, kyse ei ole afrikkalaisista vaan Ahvenanmaalta kotoisin olevista henkilöistä.
Kirjassa on mukana myös katoavaa kieltä, ammattinimikkeitä ja puhekieltä höyrylaiva-ajoilta. Nykyisin laivoissa ei ole eldaria eli lämmittäjää eikä koliboksia eli hiililaatikkoa. Merenkulun ammattikieli, etenkin aluksen rakenteisiin ja navigointiin liittyvä sanasto, on osittain siirtynyt huviveneilyyn.