Sovittelu on osa työriitojen konfliktinhallintaa. Työriitojen sovittelua on perinteisesti tutkittu itsenäisenä ilmiönä ja sen ominaispiirteitä korostaen. Tämä on heijastanut vallitsevaa käsitystä
työriitojen sovittelun erillistiestä. Työriitojen sovittelu ei ole ottanut vaikutteita muista sovittelujärjestelmistä; se ei myöskään ole antanut niille vaikutteita. Tästä syystä työriitojen sovittelu on vasta viime vuosina noussut teoreettisen konfliktitutkimuksen kohteeksi. Uusi tutkimus on löytänyt työriitojen sovittelusta lukuisia erikoisuuksia, jotka kaipaisivat uudelleenarvioimista.
Tässä tutkimuksessa työriitojen sovittelu sovitetaan oikeudellisen konfliktinhallinnan ja erityisesti sovittelun muodostamaan viitekehykseen. Näkökulma antaa tilaisuuden eri sovittelujärjestelmien keskinäisen vertailun. Samalla avautuu mahdollisuus arvioida nykyisen työriitojen sovittelujärjestelmän toimivuutta. Näin päästään ottamaan kantaa siihen, mitkä yleisen sovittelun menettelytavoista olisivat siirrettävissä työriitojen sovitteluun ja päinvastoin. Tutkimus päätyy konkreettisiin ehdotuksiin työriitojen sovittelun uudistamiseksi.