Eelis haaveilee rakkaudesta, mutta oppii jo varhain, että se pitää tehdä salaa ja yksin. Eihän kukaan voi hänen kaltaistaan haluta. Sen opettivat jo luokkatoverit ennen murrosikää, ja tämä totuus vahvistuu jokaisen epäonnistuneen ovenraotuksen myötä. Oma kelpaamattomuus on muuttumaton asiaintila, jonka päälle tulee huomaamattaan rakentaneeksi koko identiteettinsä.
Subdimensionaalinen portti kertoo tyydyttämättömästä rakkaudennälästä ja sen yllä roikkuvasta häpeästä. Fiktioksi naamioitu omaelämäkerrallinen tarina liikkuu neljällä aikatasolla. Se nivoo yhteen tilanteita, tunteita ja ihmissuhteita, etsii niiden läpi kulkevaa punaista lankaa tai opetusta - jotain, mikä antaisi tälle kaikelle merkityksen. Miksi olen tässä ja tällainen?