Laulaja hengitti talvea sisäänsä ja kuvitteli suljettujen silmiensä eteen suuren suden. Hän tunsi, kuinka hiukset niskassa kohosivat pystyyn kuin karkeat karvat pedon selässä. Hän näki kuumeisen palon keltaisissa silmissä ja aisti, kuinka oma sielu punoutui eläimen sielun ympärille.
Sudenkaato vie lukijan muinaiseen aikaan, jolloin luonnonvoimilla oli valta muuttaa ihmiskohtaloita. Rautakautisten myyttien värittämä tarina kertoo kaipauksesta, vallanhimosta ja odottamattomasta ystävyydestä - sekä metsän ikuisesta salaisuudesta, joka ei päästä ketään otteestaan.
Kirjailija TIITU RANTA on aina kokenut vetoa ikivanhoihin metsiin ja muinaisiin myytteihin. Hän on tarinankertoja, jonka tyylissä yhdistyy runollisuus ja kekseliäät kielikuvat. Sudenkaato on hänen esikoisromaaninsa, joka punoo ne taidokkaasti yhteen.