Sukeltajia Ilmavoimissa -kirja tutustuttaa lukijan Ilmavoimien sukellustoimintaan sen aloittamisesta 16.3.1964 lakkauttamiseen 30.6.2000. Aikaväliin mahtuu koulutusta, ohjeistusta ja materiaalin kehittämistä, vesistöön päätyneitä lento-onnettomuuksia, unohtamatta sukeltajien harjoitusleirejä ja perinteitä. Sukeltajien tarinat ja muistelot vuosien varrelta, jotka olen sijoittanut välipaloiksi käsiteltäviin asioihin, ovat tärkeässä asemassa. Kirja on muistelmatyyppinen, jossa paneudutaan Ilmavoimissa olleeseen pienen erikoisryhmän toimintaan, ei varsinainen historian kirja.
Ilmavoimien sukeltajien koulutus muodostui neljästä kokonaisuudesta: Merivoimien sukeltajakurssista, Ilmavoimien omasta sukelluskoulutuksesta, sotilaskoneiden perus- ja tyyppiopetuksesta sekä onnettomuuden syyn tutkinnan perusteista. Ilmavoimien sukeltajat olivat ainoa sukeltava henkilöstöryhmä, joka oli saanut yhtenäisen koulutuksen valtakunnassa käytössä oleviin sotilas- ja liikennelentokoneisiin, niiden rakenteisiin, järjestelmiin ja vaaratekijöihin. Harjoittelulla ja koulutuksella huolehdittiin siitä, että tutkijalautakunnalla oli käytettävissään ammattitaitoisia sukeltajia. Ilmavoimien sukeltajat olivat pääosin peruskoulutukseltaan lentokonemekaanikkoja (myöhemmin lentokonehuoltoupseereita), mistä oli lento-onnettomuustutkinnan kannalta huomattavaa etua. Kannattaa huomata, että veden alla tapahtuvien lento-onnettomuuksien tutkintaan kuului usein myös räjähtävän materiaalin raivaustoiminta. Puolustusvoimien raivaustoiminta oli ohjeistettu Pääesikunnan pysyväisasiakirjoissa.
Toivon, että Sukeltajia Ilmavoimissa -kirja antaa lukijalle käsityksen Ilmavoimien sukellustoiminnasta kokonaisuudessaan: koulutuksesta, harjoittelusta, kustannuksista sekä erityisesti sukeltajien toiminnasta vesistöön päätyneiden lento-onnettomuuksien etsintä-, tutkinta- ja nostotehtävissä.
Kari Lähdesmäki toimi Ilmavoimien sukellusupseerina vuosina 1993-2000.
Kirja on kuvitettu suurimmilta osin Suomessa ennen julkaisemattomilla valokuvilla.