Kokoelmani runoja yhdistää harvinaiset hetket ja aikojen siimat, arvaamattoman kyky ilmetä esille ja tulla näkyväksi. Suloinen inferno on siksikin minulle runonsarkana kaunis ja tehtäväänsä täyttävä jokapäiväinen kiirastuli, vääryyden lingon sinkoamien murheiden ja turhuuksien lajittelukeskus, sen siivilöimä yhtäkkinen onni, joka on tänään leikkisällä päällä. Mikä hiljaisuus puhuttelee seuraavaksi? Mikä ääni, silmäys tai maailman ravistus? Se, miksi sanat järjestäytyvät olemukseksi on tietona tuntematon mutta sanoilla on aina syynsä, niin kuin pääskyjen taitolentoesityksellä on tarkoitus napata kallisarvoinen ravinto.
Asta Piiroinen (s. 1960). Novellisti, romaanikirjailija, kriitikko, kääntäjä, esseisti, freelancetoimittaja, lausuja, esitelmöijä, esiintyjä, runoilija.
Aiempi julkaistu tuotanto:
Lehmiä, hampaita ja päivänkakkaroita / novelleja (Like, 2000)
Kristuksen majatalo / romaani (Like, 1997)
Ylistettyjen iltapäivä / romaani (Like, 1996)
Kuuhullu nukkuu ikkunalaudalla / romaani (Like, 1995)
Kestomadonna ja naisensyöjä / novelleja (Like, 1994)