"Suomalaisuuden asiassa lausutuista lausunnoista tärkeimmät, ytimekkäimmät" ovat päätyneet tähän kirjaan. Näin vakuuttaa 1892 ilmestyneen teoksen toimittaja. Hän on poiminut vähäisestä kotimaisesta sanomakirjallisuudesta 1793--1842 ilmestyneitä puheenvuoroja, joissa on enemmän tai vähemmän "pontevasti" käsitelty kansallisuuskysymystä tai -aatetta. Ne ovat hänen mukaansa ikinuorta ja ainavihantaa laatua, "historiamme kauneimpia lehtiä".
SUOMALAISUUDEN HERÄTYS sisältää lähes puolensataa enimmäkseen vain ruotsiksi saatavilla ollutta kirjoitusta suomennettuna ja koottuna todistusvoimaiseksi kimaraksi. Ennen Snellmanin jo täysin modernia kriittistä julkista järjenkäyttöä oli jo ollut meneillään yhtä ja toista. Kirjaan otetut tekstit esimerkiksi Porthanilta, Juteinilta, Linseniltä, Arwidssonilta, von Beckeriltä, Gottlundilta, Renvallilta, Collanilta, Topeliukselta ja Fr. Cygnaeukselta osoittavat ymmärrystä kansallismielisen ja kansankielisen kulttuurityön tärkeydestä.
Mikä on näiden keskustelujen merkitys 2020-luvulla?