Suomen salpa 1940-1944 — Salpa-aseman tausta, rakentaminen ja vaikutukset Miehikkälässä
Vahe, Juha; Oinonen, ArmiTuotetiedot
Nimeke: | Suomen salpa 1940-1944 — Salpa-aseman tausta, rakentaminen ja vaikutukset Miehikkälässä |
Tekijät: | Vahe, Juha (Kirjoittaja) Oinonen, Armi (Kirjoittaja) |
Tuotetunnus: | 9519878807 |
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
Hinta: | 44,00 € (38,60 € alv 0 %) |
Kustantaja: | Miehikkälän Salpalinja museo |
Sarja: | Miehikkälän Salpalinja-museon julkaisuja 1 |
Painos: | 1. painos, 2010 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 124 |
Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
Kirjastoluokka: | 92.73 Suomen historia v. 1939-1945 |
Salpa-asema, vuosina 1940-1944 rakennettu noin 1200 km:n mittainen massiivinen puolustusasema, on ollut pitkään sotiemme "suuri tuntematon". Puolustusasemaa koskevan tutkimustiedon niukkuus johtuu useista syistä. Rakentamisajankohtana annettu salassapitomääräys oli voimassa aina 1980-luvulle saakka. Osittain tutkimuksen vähäisyyttä selittää suomalainen sotahistoriallinen tutkimusperinne. Puolustusasema, jolla ei ole koskaan taisteltu, muodostaa kohteen jonka sotilaallisen merkityksen arviointi on vaikeaa - etenkin kun entisen Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on alkanut vasta 1990-luvulla. Salpa-aseman siviilikontekstiin hahmottamista vaikeuttaa se, että pääasiallinen rakennusvaihe, välirauhan aika, on jäänyt kansallisessa historiankirjoituksessa hyvin vähälle huomiolle.
Salpa-asemaa koskeva varhaisin tutkimustieto on keskittynyt puolustusaseman tekniseen ja taktiseen kuvaukseen. Miehikkälän Salpalinja-hankkeen (1998-2001) myötä aloitettu systemaattinen linnoittajaperinteen keruu on nostanut esiin uuden mikrohistoriallisen näkökulman.
FM Juha Vahe kuvaa tutkimuksessaan Salpa-aseman rakennusvaihetta Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän ja sen lähialueen näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin myös linnoitustöiden heijastusvaikutuksia paikallisten asukkaiden arkeen. Lähdeaineistona on käytetty pääasiassa Salpalinja-hankkeen tietopankkiin koottua linnoitusrakennusmuodostelmien ja taistelujoukkojen arkistoaineistoa, sekä hanketutkija HuK Armi Oinosen keräämää linnoittajien ja huoltoportaan suullista perinnettä.
Salpa-asemaa koskeva varhaisin tutkimustieto on keskittynyt puolustusaseman tekniseen ja taktiseen kuvaukseen. Miehikkälän Salpalinja-hankkeen (1998-2001) myötä aloitettu systemaattinen linnoittajaperinteen keruu on nostanut esiin uuden mikrohistoriallisen näkökulman.
FM Juha Vahe kuvaa tutkimuksessaan Salpa-aseman rakennusvaihetta Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän ja sen lähialueen näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin myös linnoitustöiden heijastusvaikutuksia paikallisten asukkaiden arkeen. Lähdeaineistona on käytetty pääasiassa Salpalinja-hankkeen tietopankkiin koottua linnoitusrakennusmuodostelmien ja taistelujoukkojen arkistoaineistoa, sekä hanketutkija HuK Armi Oinosen keräämää linnoittajien ja huoltoportaan suullista perinnettä.