Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota
Manninen, Ohto
Tuotetiedot
| Nimeke: | Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota |
| Tekijät: | Manninen, Ohto (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789528505983 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tulossa 11.3.2026 |
| Ilmestymispäivä: | 11.3.2026 |
| Hinta: | 31,00 € (27,19 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Docendo |
| Painos: | 1. painos, 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Historia |
| Kirjastoluokka: | 32.5 Kansainvälinen politiikka |
Suomen taipuisa ystävyys Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan aikana.
Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat itä- ja länsiblokin välien kylmenemisen aikaa. Suomi oppi sopeutumaan "karhun naapurina" elämiseen ja rauhansopimusehtojen täyttämisen jälkeen rinnakkaiseloon Stalinin ja häntä seuraavien neuvostojohtajien kanssa.
Neuvostoliitto ponnisteli Stalinin kuoleman jälkeen säilyttääkseen vaikutusvaltansa itäblokin sisällä ja aina Kuubassa saakka. Samaan aikaan neuvostojohto selvitteli puoluejohdon ”korrektiutta” sisäisissä tutkinnoissa. Manninen on tutustunut teosta tehdessään poikkeuksellisen runsaaseen alkuperäiseen, venäjänkieliseen arkistomateriaaliin. Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiä välejä rakennettiin kulttuuriyhteistyön parissa. Puolustusvoimien suhteissa välteltiin varovaisesti Neuvostoliiton ”konsultaatioita”.
Sotahistorian professori Ohto Manninen on tutkinut laajasti erityisesti Suomen vaiheita toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen ja julkaissut tästäkin aiheesta useita kirjoja.
Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat itä- ja länsiblokin välien kylmenemisen aikaa. Suomi oppi sopeutumaan "karhun naapurina" elämiseen ja rauhansopimusehtojen täyttämisen jälkeen rinnakkaiseloon Stalinin ja häntä seuraavien neuvostojohtajien kanssa.
Neuvostoliitto ponnisteli Stalinin kuoleman jälkeen säilyttääkseen vaikutusvaltansa itäblokin sisällä ja aina Kuubassa saakka. Samaan aikaan neuvostojohto selvitteli puoluejohdon ”korrektiutta” sisäisissä tutkinnoissa. Manninen on tutustunut teosta tehdessään poikkeuksellisen runsaaseen alkuperäiseen, venäjänkieliseen arkistomateriaaliin. Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiä välejä rakennettiin kulttuuriyhteistyön parissa. Puolustusvoimien suhteissa välteltiin varovaisesti Neuvostoliiton ”konsultaatioita”.
Sotahistorian professori Ohto Manninen on tutkinut laajasti erityisesti Suomen vaiheita toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen ja julkaissut tästäkin aiheesta useita kirjoja.