Jusu Annalan runoissa on karkean kaunista metalyriikkaa ja ajoittain surrealistisiakin näkyjä. Ne kantavat mukanaan sanomaa ihmisyydestä, jonka olennainen osa on myös luopuminen.
"Ala sopeutua maailmaan!
Opettele valintojen mahdollisuuteen.
Aloita jokainen päivä tietämättä, miten se päättyy.
Ihastu paikkoihin joissa odotetaan vuodenaikoja,
toivoa.
Ihastu maisemaan jotta lähtiessäsi muistaisit sen.
Lassoa kuu taivaalta ja paista se pyöreäksi hameesi alla.
Tanssita kiiltomatoja autosi hansikaslokerossa."