Tähtiyrttitahroja jatkaa tekijänsä minimalistisen runon linjaa. Siinä missä Viti (ntamo 2012) oli urbaanisti sävyttynyt luontoretki ja Fosfori (ntamo 2014) toi mukaan sivilisaation katastrofit kuten Dresdenin pommitukset, Tähtiyrttitahrojen aiheena on kollektiivinen historia, erityisesti Suomen sodat ja niiden veteraanien muisto - tai post-traumaattinen shokki sellaisena kuin se on tallentunut muistoihin, arjen esineisiin ja maisemiin. Tekijän sanoin: "Tämän kaiken olemme läpi käyneet. Mutta kun joskus istahdan keinutuoliin, silloin on hyvä hiljentyä ja katsoa välillä ylöspäin. Ihan kaikessa rauhassa. Kaikki on mustavalkoista."