Taiteen ja kulttuurin pääkaupunki — Osa 7, Helsingin historia vuodesta 1945
Seppälä, Mikko Olavi
Tuotetiedot
| Nimeke: | Taiteen ja kulttuurin pääkaupunki — Osa 7, Helsingin historia vuodesta 1945 |
| Tekijät: | Seppälä, Mikko Olavi (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789523867246 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Ilmestymispäivä: | 1.7.2026 |
| Hinta: | 82,00 € (72,25 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Punamusta |
| Painos: | 1. painos, 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 400 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92.833 Pääkaupunkiseudun historia |
| Avainsanat: | Helsingin historia, Taide- ja kulttuuripolitiikka, taidehistoria, kulttuurihistoria |
Helsinki on ollut 1800-luvulta lähtien Suomen pääkaupunki ja suurin väestökeskus, jonne ovat keskittyneet eri alojen kansalliset ja kaupalliset taidelaitokset sekä ammattitaiteilijat. Tässä teoksessa tarkastellaan erityisesti Helsingin kaupungin omia panostuksia taiteisiin ja kulttuuriin, jotka pääsivät vauhtiin toisen maailmansodan jälkeen.
Taiteen ja kulttuurin pääkaupunki kuvaa Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuripolitiikan muotoutumista sekä eri taiteenalojen ekosysteemin kehitystä 1940-luvulta aina 2020-luvulle asti. Taiteilla nähtiin olevan keskeinen rooli sosiaalisten siteiden vahvistajana, uusien asuinlähiöiden rauhoittajana ja kaupungin imagon rakentajana. Taiteen avulla ihmiset kiinnittyivät ja tunsivat kuuluvansa Helsinkiin. Ja taiteen avulla Helsinki kilpaili huomiosta Euroopan muiden suurkaupunkien joukossa.
Teoksen eri luvuissa seurataan Helsinkiä taide- ja populaarimusiikin, kuvataiteen ja elokuvan, teatterin ja tanssin sekä festivaalien kaupunkina. Oman lukunsa saa kaupungin taiteilijapolitiikka sekä helsinkiläisten omaehtoinen taiteenharrastus, joka levittäytyi ympäri esikaupunkeja jo kauan ennen kuin kaupungin kulttuuriasiainkeskus perustettiin.
Taiteen ja kulttuurin pääkaupunki kuvaa Helsingin kaupungin taide- ja kulttuuripolitiikan muotoutumista sekä eri taiteenalojen ekosysteemin kehitystä 1940-luvulta aina 2020-luvulle asti. Taiteilla nähtiin olevan keskeinen rooli sosiaalisten siteiden vahvistajana, uusien asuinlähiöiden rauhoittajana ja kaupungin imagon rakentajana. Taiteen avulla ihmiset kiinnittyivät ja tunsivat kuuluvansa Helsinkiin. Ja taiteen avulla Helsinki kilpaili huomiosta Euroopan muiden suurkaupunkien joukossa.
Teoksen eri luvuissa seurataan Helsinkiä taide- ja populaarimusiikin, kuvataiteen ja elokuvan, teatterin ja tanssin sekä festivaalien kaupunkina. Oman lukunsa saa kaupungin taiteilijapolitiikka sekä helsinkiläisten omaehtoinen taiteenharrastus, joka levittäytyi ympäri esikaupunkeja jo kauan ennen kuin kaupungin kulttuuriasiainkeskus perustettiin.