”Nicole tuijotti äärettömään musteensiniseen holviin, jossa hohti pikkuriikkisiä tähtiä. Sitten hän tajusi, mitä poika halusi hänen näkevän. Yksi tähdistä kimalteli kirkkaammin kuin muut kylmällä, pilvettömällä taivaalla.”
Nuori, musiikkia intohimoisesti seuraava kuvataiteilija Danny May tapaa poliittisesti tiedostavan ja kauniin Nicole Watsonin. Englannissa eletään 1970-luvun loppua, kun Margaret Thatcher astuu valtaan. Konservatiivien säästökuri sulkee Liverpoolin taidekoulun, johon Danny oli pyrkimässä. Työttömien määrä kasvaa ja turhautunut nuoriso turruttaa itsensä heroiinilla, jotkut tarttuvat polttopulloon. Jotain on pakko särkyä. Sitten koittaa vuosi 1981; Toxtethin mellakat alkavat, nuoren taiteilijan ihailema Rialto palaa. Dannya syytetään poliisin pahoinpitelystä ja hän pakenee Walesiin.
Dannyn ja Nicolen kiihkeä rakkaustarina kerrotaan hengästyttävällä tempolla. Kun Danny kuulee John Peelin soittavan radiossa Joy Divisionia, Peter Hookin bassokulku ja Ian Curtisin hypnoottinen laulu ja nykivät tanssiliikkeet vievät hänet mukanaan. Jossain taustalla soi pahaenteisesti Love, love will tear us apart, again.