Suomen tiede-, kulttuuri- ja talouselämään merkittävästi lähes 200 vuoden ajan vaikuttanut Krohnien suku on alun perin lähtöisin Saksasta. Suomeen Krohnit tulivat Pietarista, jonka liike- ja kulttuurielämässä suku, erityisesti Abraham Krohn, vaikutti 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Abrahamin poika Leopold Krohn muutti Pietarista Viipuriin ja sen lähellä sijainneeseen Kiiskilän kartanoon. Käännekohta Krohnien vaiheissa Suomen kannalta oli vuosi 1853, jolloin nuori ylioppilas Julius Krohn ja vähän myöhemmin hänen Leopold-veljensä saapuivat Helsinkiin opiskelemaan. Juliuksesta tuli runoilija ja lehtimies, sittemmin kansanrunouden professori. Leopold Krohn puolestaan oli filosofian maisteri, lääketieteen tohtori ja Suomen sotilaslääketieteen uranuurtaja. Juliuksen lapsista Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä kansanrunouden tutkijana ja professorina. Ilmari Krohnista tuli säveltäjä ja Suomen ensimmäinen musiikkitieteen professori, Helmi Krohnista, Aino Kallaksesta ja Aune Krohnista puolestaan kirjailijoita.
Helsinkiin asetuttuaan Krohnin suvun jäsenet ovat kunnostautuneet eri elämänalueilla tavalla, joka on jättänyt pysyvän jäljen kaupungin ja koko Suomen historiaan. Heidän vaiheidensa kautta tämän kirjan kirjoittaja Tuomas Partanen, Julius ja Ilmari Krohnin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, piirtää tarkkaa kuvaa elämästä liki 200 vuoden ajalta.