Julkisen ja yksityisen rajapinta kaupunkitilassa on jatkuva julkisen keskustelun kohde. Vaikka käsitteet julkinen ja yksityinen juontuvat antiikista, niiden tilallisten merkitysten historiallisia ulottuvuuksia on tutkittu vähän. Kysymyksenasettelun polttopisteessä ovat olleet tiedonvälityksen, ideologioiden ja sosiaalisen elämän muodot: aikakauden suuret keskukset, ajattelun ja politiikan solmukohdat, eivät niinkään arkielämä ja tilallisuus.
Teksteistä rakennettu kaupunki luotaa 1700-luvun Turun kaupunkitilaa ja kaupunkiyhteisön arkisia tilakokemuksia. Teoksessa yksityisen ja julkisen tilan ja tilakäsitteiden alkuperää kartoitetaan aikakauden eliitin laatimien avaintekstien sijaan ruohonjuuritasolta. Se etsiytyy keskikokoisen eurooppalaisen kaupungin öisille mukulakivikaduille, oikeuspöytäkirjojen väläyksiin arjesta, krouveihin, Turun ensimmäisiin kahviloihin ja muun muassa teurastamon ullakolla sijainneeseen teatteriin.
Teoksessa nousee esiin 1700-luvun tilakäsitysten moninaisuus, jonka ymmärtämiseen moderni yksityisen ja julkisen kahtiajako ei sovellu. Tutkimus perustuu laajaan alkuperäisaineistoon, johon on valikoitu edustava läpileikkaus 1700-luvun Turusta säilyneitä tekstejä. Ne avaavat uusia maisemia niin vuoden 1827 suurpaloa edeltäneeseen Turkuun kuin yleisemminkin aikakauden Euroopan keskikokoisen kaupungin arkeen.