”Pikku-Maija viestitteli, hengillä hän leikitteli.”
Pirullisen juonittelevan Murhaloru-trilogian viimeisessä osassa monen on pakko luopua jostakin. Itsenäisyydestä. Menestyksestä. Ystävyydestä. Hengestä.
Jatkuva valehtelu ja huijaaminen syövät kirjailija Roosa Viiman voimia. Huhut siitä, että Roosa on rakentanut menestyksensä muita kirjailijoita plagioiden, ovat saaneet siivet, ja epäilyistä puhutaan jo avoimesti medioissa. Kiristyvät välit nuoruudenystävän kanssa hiertävät myös Roosan mieltä ja saavat hänet tekemään virheen, jonka paikkaamiseksi hänen on sepitettävä salamannopeasti uskottavampi juoni kuin yhteenkään trilleriinsä.
Rikoskomisario Risto Vasama valmistautuu vetäytymään tehtävistään, ja hänellä on selvä suunnitelma tulevaisuuden varalle. Kun kuolema käy lähellä mutta väärässä paikassa, Risto joutuu muuttamaan suunnitelmiaan ja pohtimaan, onko murhaloru vieläkään loppuun kirjoitettu. Haaviin on jäänyt vain pelkkä kivi ja paperi, ja niitä seuraavat aina sakset.
Vuoden 2025 Johtolanka-palkinnon saanut kirjailija Max Manner (s. 1965) on julkaissut useita kymmeniä kirjoja. Hänen psykologiselle jännitteelle rakentuvat romaaninsa liikkuvat usein vallan ja moraalin rajapinnoilla. Terävä kuin sakset on kolmas osa trillerimäisen piinaavasta Murhaloru-trilogiasta, jossa ovat ilmestyneet osat Kuollut kuin kivi ja Viiltävä kuin paperi.