Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa — Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä
Uusitalo, Hannu
Tuotetiedot
| Nimeke: | Tutkimus ja päätöksenteko hyvinvointivaltiossa — Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä | ||
| Tekijät: | Uusitalo, Hannu (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789523513570 | ||
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Hinta: | 25,00 € (21,93 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Into Kustannus |
| Painos: | 2020 |
| Julkaisuvuosi: | 2020 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 324 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Tietokirjallisuus |
| Kirjastoluokka: | 37 SOSIAALIPOLITIIKKA |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | tutkijat, sosiologit, yhteiskuntatieteilijät, professorit, yliopistot, johtajat, työura, tutkimus, yhteiskuntatieteet, tutkimustieto, käyttö, päätöksenteko, tulonjako, eriarvoisuus, yhteiskunta, hyvinvointivaltio, hyvinvointipolitiikka, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka |
| Avainsanat: | hyvinvointivaltio |
Tutkimustietoa käytetään nykyisin päätöksenteon tukena huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosikymmeninä. Silti tutkimuksen, hallinnon ja poliittisen päätöksenteon suhde on jatkuvasti jännitteinen.
Hannu Uusitalo kertoo kirjassaan kokemuksistaan hyvinvointipoliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen johtajana. Teos kuvaa myös suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, taloudellista eriarvoisuutta ja hyvinvointivaltion muutosta 1960-luvulta 2010-luvun loppuun. Paljon on muuttunut, mutta rakenteiden ja instituutioiden pysyvyys on silmiinpistävää.
Uusitalo osoittaa, että yhteiskuntatieteet ovat 1970luvun jälkeen ottaneet isoja askeleita eteenpäin. Syynä eivät ole suuret teoreettiset oivallukset, vaan tutkimusaineistojen parantuminen ja menetelmien voimakas kehittyminen. Pitkäjänteiset ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset ovat tärkeitä, mutta myös yliopistoissa on tutkittava tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.
Hannu Uusitalo kertoo kirjassaan kokemuksistaan hyvinvointipoliittista päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen johtajana. Teos kuvaa myös suomalaisen yhteiskunnan rakennetta, taloudellista eriarvoisuutta ja hyvinvointivaltion muutosta 1960-luvulta 2010-luvun loppuun. Paljon on muuttunut, mutta rakenteiden ja instituutioiden pysyvyys on silmiinpistävää.
Uusitalo osoittaa, että yhteiskuntatieteet ovat 1970luvun jälkeen ottaneet isoja askeleita eteenpäin. Syynä eivät ole suuret teoreettiset oivallukset, vaan tutkimusaineistojen parantuminen ja menetelmien voimakas kehittyminen. Pitkäjänteiset ministeriöiden alaiset tutkimuslaitokset ovat tärkeitä, mutta myös yliopistoissa on tutkittava tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä.