Tuulien lomassa on runokokoelma, jossa yhtyvät universumin kokoluokka ja ihmisen kokemus. Metsä elää ja hengittää, ja mukana on myös sinisiä antilooppeja.
"Sinisten antilooppien aika on mennyt.
Ne keinuivat pois pehmein askelin.
Puista jäljellä heinänohut viiva,
punalinnun laulusta viimeinen sävel,
lapsen naurusta
muisto."