Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana tarkastelee työväen taidetta ja kulttuuritoimintaa Suomessa 1800- luvulta 2000-luvulle. Taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä työväestölle pohditaan kuudessatoista artikkelissa niin huvina ja virkistyksenä kuin yhteiskunnallisena keskusteluna ja poliittisena liikehdintänä. Eri alojen tutkijat käsittelevät laajassa kirjassa useita työväen taiteelle ja kulttuurille keskeisiä ilmiöitä sekä aiemmin työväen taiteen tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneitä näkökulmia.
Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta - iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.
Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
Kirjan kirjoittajina ovat Jari Eerola, Kaarina Kilpiö, Vesa Kurkela, Jussi Lahtinen, Kalle Lampela, Mikko Lehtonen, Markus Mantere, Merja Minkkinen, Sini Mononen, Saijaleena Rantanen, MikkoOlavi Seppälä, Sami Suodenjoki, Irma Tapaninen, Timo ”Tipi” Tuovinen ja Susanna Välimäki. Kirjan ovat toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen