Vuosikirjassa professori emeritus Pauli Kettunen tarkastelee artikkelissaan Hyvinvointivaltio kamppailukäsitteenä hyvinvointivaltion käsitehistoriaa Suomessa aina käsitteen synnystä ja käyttöyhteyksistä, konsensuspyrkimyksen kautta nykyhetken hyvinvointivaltion pelastamisen retoriikkaan. VTT Ilkka Kärrylä pohtii kirjoituksessaan: Onko Suomi hylkäämässä ”pohjoismaisen työmarkkinamallin”? Professori emeritus Hannu Itkonen tarkastelee työläisurheilun tehtävien, tavoitteiden ja aseman muuttumista Työväen Urheiluliiton TUL:n strategioiden ja ohjelmien perusteella. FM Keijo Rantanen kertoo Rakennusliiton historiaprojektin tuloksista ja siitä, miten työmarkkinamuutokset ovat vaikuttaneet rakennusalalla, joka on kokenut lama-aikoja ja ulkomaisen työvoiman kasvun. VTM Tero Tuomisto kirjoittaa Työväen Sivistysliitto TSL:n kamppailusta IKL:n vastustaessa sen toimintaa. Keskustelu-osiossa professori emeritus Harri Melin tarkastelee sitä, miten hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinajärjestelmää työnantajien valtaa kasvattamalla. Professori Heikki Hiilamo kirjoittaa työttömien ansioturvan heikennyksistä. Sodasta ja sotatalouden kasvusta on kirjoittanut esseen Sota meissä ja yhteiskunnan rakenteissa professori emeritus Pertti Koistinen. VTT, dosentti Erkki Vasara käsittelee pääkirjoituksessaan hallituksen toimien vaikutuksia sopimusyhteiskuntaan ja työväestölle.
Vuosikirjassa on runsaasti kirja-arvosteluja sekä opinnäytetöiden esittelyjä. Vuoden työväentutkimus -palkinnon ja gradupalkinnon saajat esitellään.
Vuosikirjassa on lisäksi julkaistu Erikoiskirjastojen neuvoston kannanotto erikoiskirjastojen aseman turvaamiseksi. Työväen perinnelaitokset: Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto ja Työväenmuseo Werstas esittelevät kuluneen vuoden toimintaansa, ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura tiivistää vuonna 2024 järjestämiensä seminaarien antia.