Kirjallisuuden nobelistin Annie Ernaux´n(s. 1940) uusin suomennos on mestarillinen muistelma viattomuuden lopusta.
Kirjailija ryhtyy kutsumaan esiin teini-ikäistä itseään; hän matkustaa mielessään leirikeskukseen Normandian maaseudulle ja kesään 1958. Ensimmäinen seksikokemus lastenleirin ohjaajakollegan kanssa 17-vuotiaana jätti jälkeensä häpeän ja nöyryytyksen. Nuoruuden tuntemuksilla ja niitä ympäröineellä yksinäisyydellä on ollut kauaskantoisia seurauksia.
Kuten Annie Ernaux’n kaikissa teoksissa, pääroolissa ei lopulta ole ihminen vaan muistaminen. Muisti avaa haavat mutta myös asettaa kontekstiinsa aikakauden, paikan ja nuoren naisen aseman. Varhainen kokemus on viitoittanut tietä kirjailijaksi, jolle kipeimmät muistot ovat käyttövoimaa.
Kirjallisuuden vuoden 2022 nobelisti tutkii teoksessaan jälleen henkilökohtaisen ja yleismaailmallisen suhdetta. Alkuteos ilmestyi vuonna 2016.