Unohdettu valkokangas — Esseitä venäläisestä elokuvasta

Stranius, Pentti
Nimeke: Unohdettu valkokangas — Esseitä venäläisestä elokuvasta
Tekijät: Stranius, Pentti (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789523870130
Tuotemuoto: Pehmeäkantinen kirja
Saatavuus: Toimitusaika 1-3 arkipäivää
Hinta: 25,00 € (21,93 € alv 0 %)

Kustantaja: Warelia
Painos: 2022
Julkaisuvuosi: 2022
Kieli: suomi
Tuotem. kuvaus: + kuvaliite
Sivumäärä: 344
Tuoteryhmät: Kaikki tuotteet
Tietokirjallisuus
Historia
Kirjastoluokka: 77.4 Elokuva. Elokuvataide
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: elokuvatutkimus, elokuvataide, estetiikka, elokuvailmaisu, elokuvaohjaus, elokuvat, genret, aiheet, sosialistinen realismi, dokumentaarisuus, sensuuri, neuvostovallan aika, elokuvaohjaajat, elokuvanäyttelijät, elokuvahistoria, henkilöhistoria, historia
Vladimir Lenin (1870-1924) sanoi 1920-luvulla: ”Meille taiteista tärkein on elokuva.” Leninin mielestä elokuvan rooli oli olennainen Neuvosto-Venäjän kulttuurielämässä, sosialismia rakennettaessa.

"Unohdettu valkokangas" on esseekokoelma ja samalla Neuvostoliitto-nimisen maan elokuvataiteen viimeisiin vuosikymmeniin keskittyvä tietokirja. Teoksen keskeinen sisältö liittyy pääosin aikanaan sensuroitujen ja/tai hyllytettyjen ohjaajien henkilökuviin, haastatteluihin ja tuotantoon. Se kertoo Neuvostoliiton ajasta paljolti tuntemattoman elokuvallisen tarinan - valkokankaalta ja sen takaa.

Elokuvaa rahoitettiin avokätisesti, vaikka samaan aikaan käytiin julmaa kansalaissotaa ja nähtiin nälkää: Sergei Eisensteinin ja Dziga Vertovin nimet tulivat tunnetuiksi kautta maailman. Eisensteinin Panssarilaiva Potemkin oli monessa länsimaassa vuosikymmeniä vallankumouksellisuutensa vuoksi kielletty filmi, mutta samalla aitojen elokuvaentusiastien suosikki. Kokeellinenkin elokuva oli 1920-luvun alussa mahdollista.

Seuraavien vuosikymmenien aikana ohjaajien mahdollisuudet tehdä elokuvaa vaihtelivat maan johtajasta riippuen. Stalinin ajan (1924-1953) Neuvostoliitossa kulttuurielämää kahlittiin ja sensuroitiin ideologisesti, mutta Stalinin kuolemaa seurannut kulttuuriliberalismin aika eli suojasää palautti elokuvan hetkellisesti arvoonsa. Pysähtyneisyyden aika, brežneviläinen stagnaatio pysäytti tämän kehityksen kuitenkin varsin pian: valtiollinen sensuuri asetti nyt tiukemmat rajat taide-elämälle.

Mihail Gorbatšovin valtaantulo 1980-luvulla aloitti kommunistisessa puolueessa avoimen julkisen keskustelun ja vähittäisen yhteiskunnan uudelleenrakentamisen. Toisinajattelu ja jopa julkiset mielenosoitukset alkoivat näkyä katukuvassa ja mediassa.