Pietarilainen Keisarillisen henkivartiokaartin kapteeni Boris Petrov sai kesällä 1914 rangaistukseksi huikentelevasta hovielämästään komennuksen Kouvolan upouudelle kasarmille. Mutta Petrov hurmasi naisia myös Kouvolassa. Paikalliset eivät katsoneet hyvällä sitä, että venäläisupseeri alkoi seurustella kouvolalaisen koulutytön kanssa. Kostoksi Petrov murhattiin Utin kasarmin lähellä olevassa metsässä ja hänen toinen jalkansa hakattiin poikki.
Ruumis haudattiin Haukkajärven rantahiekkaan, jonne se unohtui sadaksi vuodeksi. Kun hauta avattiin vuonna 2015, havaittiin, että vainajalta puuttui toinen jalka - hän siis oli todennäköisesti Boris Petrov. Henkilöllisyys varmistui myöhemmin dna-testien avulla. Tapahtumia verhosi salailu ja vaikeneminen, mutta kirjailija Lauri Jalkanen sai vähitellen nyhdettyä kyläläisiltä tiedonjyväsiä, joita yhdistelemällä alkoi syntyä tämän dokumenttiromaanin tarina. Tarina johti Pietarista Nizzaan ja Petrovin jälkeläisen jäljille.
FM, biokemisti ja kirjailija Lauri Jalkanen (1941) on myös ratsuhevosten tuntija, joka kiinnostui Boris Petrovin haudasta löytyneestä venäläisestä jalustimesta. Hän on hevosalan tietokirjojen lisäksi julkaissut mm. kirjan Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä (2014), joka kertoo kenraalimajuri Pjotr Ivanoffin tarinan.