Perttelin pitäjässä syntyneen Uuno Eskolan (1889-1958) elämäntyön monipuolisuus hakee vertaistaan suomalaisen taiteen kentässä. Vaikka hän piti itseään aina ennen kaikkea taidemaalarina, kohtalo muovasi hänestä useiden taidelajien tulkin. Maalaustaiteen ohelle Eskola on jättänyt jälkensä suomalaisen elokuvan, kirjallisuuden, kirkkotaiteen sekä lavastustaiteen historiaan. Eskola oli paikalla myös maamme kohtalon hetkinä. Hän ikuisti konfliktien kaoottisia kasvoja niin sisällissodan kuin toisen maailmansodankin kuohuissa. Eskolaa voi eräällä tapaa pitää 1900-luvun alkupuolen suurena tuntemattomana, jonka taiteeseen tuhannet ovat tietämättään törmänneet. Vaikka Uuno Eskolan taiteelliset edesottamukset antaisivat aiheen useampaankin kirjaan, ei tämä teos keskity ainoastaan taiteeseen. Eskola kirjoitti 1950-luvulla muistelmiaan, jotka jäivät kuitenkin kesken taiteilijan menehdyttyä. Noiden muistojen pohjalta olemme koonneet näihin kansiin tarinoita, jotka tarjoavat lukijoille kurkistusaukon yhteiskuntaan aina 1800-luvun lopulta alkaen.