Miten tehdä Suomesta eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä?
Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2005 vain 34 prosenttia suomalaisista piti mielipidetiedusteluissa eläinten kasvatusoloja tärkeänä asiana. Vuonna 2012 luku oli jo 62 prosenttia ja nykyään kysymyksenasettelusta riippuen 90 tai 99 prosenttia suomalaisista
määrittelee eläinten hyvän kohtelun itselleen tärkeäksi asiaksi.
Virallinen Suomi on kuitenkin menossa vastakkaiseen suuntaan: Suomesta on nopeasti tulossa eläintensuojelun takapajula. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on nyt alempaa keskikastia ja putoaa koko ajan alemmas sitä mukaa kun muiden EU-maiden lainsäädäntö kehittyy.
Parsinavetat, sikojen porsimishäkit, lehmänsarvien polttaminen ilman kivunlievitystä ja turkistarhaus on kielletty yhä useammissa Euroopan maissa mutta Suomessa ne ovat edelleen sallittuja. Suomi on EU:n ainoa maa, joka myöntää investointitukia parsinavetoille.
Suomen nykyinen eläinsuojelulaki on säädetty 20 vuotta sitten. Eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2017 tuleva uusi eläinsuojelun puitelaki olisi oiva tilaisuus korjata tilanne. Eläinten kohtelun parantamista ei kuitenkaan ole mainittu Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa.
Uusi eläinlaki kokoaa yhteen tietoa eläintuotannon nykytilanteesta Suomessa. Se esittelee tärkeimmät eläinlakiin liittyvät kysymykset ja käy läpi uusimpia eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia.
Kirjan kirjoittajiin kuuluvat toimittajien lisäksi muun muassa oikeustieteen tutkijat Visa Kurki ja Tarja Koskela sekä kirjailija Risto Isomäki.