Välähdyksiä Kellokoskelta kuvaa mielisairaalan arkea, Välähdys-lehden kirjoituksia. Useimmiten mielisairaaloista tehdyt viralliset historiikit eivät tuo esiin potilaiden kokemuksia hoidosta tai elämästä suuressa laitoksessa, vieläpä mielisairaalassa, jota kohtaan ympäristön tuntemukset ovat olleet vahvoja ja eristäviäkin.
Ilonpilkahduksia, rakastumisia, luonnon läheisyyttä, retkitunnelmia ia parhaimmillaan inhimillisiä kosketuksia. Historiallisesti varmaan on tärkeämpää kuitenkin köyhyyden ja sorronalaisuuden kokeminen, johon liittyy tupakan natsojen poimiminen, ahtaat olot, riitaisuus, väkivallan kokemukset, yksinäisyys, hylättynä olo ja huoli tai epätoivo poispääsemisestä ja selviytymisestä siviilissä. Arkielämä ja 5-vuotissuunnitelmat eivät puhu samaa kieltä. Eivätkä kaikkein kiihkeimmät tuntemukset tai ankarimmat sisäiset kokemukset yltä paperille asti. Tavallisessa mielisairaalassa syntyy paljon suullista perinnettä: tokaisuja, murjaisuja ja tarinoita. Lisäksi potilaat lähettävät kirjeitä hoitajille tai lääkäreille. Osa näistä päätyy potilaskertomuksiin ja ne voisivat joskus paremminkin kuvata laitosyhteisön elämää.