Valmet Vihuri ideoitiin nimellä Harjoitushävittäjä m/48 samoihin aikoihin, kun Ilmavoimat joutuivat luopumaan useimmista sodanaikaisista hävittäjäkonetyypeistään. Tällöin VL Pyryn -harjoituskoneen ja Messerschmitt Bf 109 G -hävittäjän väliin jäi koulutuksellisesti hankalan suuri aukko. Koska sekä valuutasta että määrärahoista oli kova pula, Valmet Vihuriin käytettiin suuri määrä sodanaikaisista ja jo puretuista hävittäjistä talteen otettuja kojeita ja laitteita moottoria myöten. Vihuri oli aikansa kierrätyskone.
Valmet Vihurista tuli Ilmavoimien 1950-luvun lentotoiminnan syömähammas, jota ilman lennostojen lentotoiminta olisi jäänyt vähiin. 51 koneyksilöllä lennettiin yli 27 000 tuntia. Vihuri osoittautui helpoksi lentää ja vahvarakenteiseksi koneeksi, jonka heikko lenkki oli moottori. Moottorin viat aiheuttivat monia onnettomuuksia, joskin tekniikan epäluotettavuuden ohella merkittävä syy lentäjien menetykseen oli aikakauden huono lentokuri. Vihurista luovuttiin vuonna 1959 ennen näkemättömän ankaran lehdistökampanjan päätteeksi.
Tämä arkistomateriaaliin ja aikalaiskuvauksiin perustuva kirja kertoo vihdoin totuuden Vihurista.
Kirjan kirjoittaja on ilmailuhistorian harrastaja Ilmailumuseoyhdistys ry:stä.