”Tätä perintöä haluan vaalia: vaikka on pohjaton suru, on myös iloa.”
Valo joka ei kadonnutkaan on koskettava, omakohtainen tarina, joka auttaa jaksamaan mahdottomiltakin tuntuvien elämänkriisien keskellä.
Kun Varpu Hintsasen tytär Senja kuoli kahdeksanvuotiaana syöpään, henkisestä jaksamisesta luennoivan Varpun omat opit joutuivat kovimmalle mahdolliselle koetukselle. Surusta syntyi kirja toivosta ja kiitollisuudesta. Se on yhden perheen tarina, mutta tuo myös apua kaikille niille, jotka ovat joutuneet elämässään kovan paikan eteen, tilanteeseen, jossa valo on vähissä. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saaneen Varpun viesti on selvä: emme voi valita, mitä meille tapahtuu, mutta voimme valita, miten tapahtuneeseen suhtaudumme. Valitsemmeko katkeruuden vai kiitollisuuden, toivon vai epätoivon, pimeyden vai pienet valonvälähdykset, jotka ajan myötä kasvavat uudeksi, kriisin jälkeiseksi elämänmaisemaksi, erilaiseksi mutta yhtä kaikki kauneutta ja onnea sisältäväksi.
Pitkän uran psykiatrisena sairaanhoitajana tehnyt Varpu Hintsanen on kahden vuoden ajan pitänyt tuhansille ihmisille mielen hyvinvointiin keskittyviä verkkokursseja ja luentoja, joiden teemoja Valo joka ei kadonnutkaan käsittelee ja syventää.
Emilia Saloranta on pitkän linjan toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa Me Naisiin. Hän on aiemmin kirjoittanut teoksen Päin punaista. Anne Kukkohovin kyydissä 24/7.