Yöikkunat auki, yöilmaperhoset
uimattomat järvet kelluvat
tyynet päivät ohutta sadetta.
Vieläkin odotamme alkavaksi lämpöä
kääntyisi päin pitkä päivä, helisisi
hengenvetoja kankaalle
valuisi päällemme valo
maisemaan laaja keltainen.
Sydämiä kannatellaan, eläviä ja kuolleita
suljettujen silmien näkyjä.
Aika tihenee ja irrottaa
ottaa taas kiinni, koskettaa lujasti
huoneen aurinko valaisee hetken alastomuutta.
Sydän auki, rinta; etsit ja nimesit peilin;
hopeoidut kuvamme