Valtio ja uskonto — Keskinäisen suhteen uudelleenarviointia
Bijstreveld, Sophie van
Tuotetiedot
| Nimeke: | Valtio ja uskonto — Keskinäisen suhteen uudelleenarviointia |
| Alkuteos: | Overheid en godsdienst. Herijking van een onderlinge relatie |
| Tekijät: | Bijstreveld, Sophie van (Kirjoittaja) Kotiranta, Matti (Kääntäjä) |
| Tuotetunnus: | 9789523962422 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Ilmestymispäivä: | 1.6.2025 |
| Hinta: | 30,00 € (26,32 € alv 0 %) |
| Kust. tuotetunnus: | 88818 |
| Alkuteos: | Overheid en godsdienst. Herijking van een onderlinge relatie |
| Kustantaja: | Väyläkirjat |
| Painos: | 1. painos, 2025 |
| Julkaisuvuosi: | 2025 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 192 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 32.2 Ihmisoikeudet. Kansalaisen asema yhteiskunnassa |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | uskonto ja uskonnot, valtio (instituutio), yhteiskunta, kirkko (instituutio), uskonnolliset yhteisöt, julkisuus, oikeusasema, lainsäädäntö, hallinto, uskonnonvapaus, uskonnolliset vähemmistöt, oikeusvaltio, hyvinvointivaltio, demokratia, yhdenvertaisuus |
| Avainsanat: | Valtio ja uskonto, Valtion ja uskontojen suhde, Uskonnot valtiossa, Uskonnot eurooppalaisessa valtiossa, Uskonnot EU, Uskonnot Euroopan yhteisösssä, Uskonnot Euroopan unionissa, Uskonnot ja lainsäädäntö, Valtiokirkko, Kansankirkko, Uskontojen juridinen asema, Uskonnon harjoittamisen vapaus, Uskonnon harjoittamisen rajat, Uskonnot lainsäädännössä, Uskonnon asema yhteiskunnassa, Uskonnolliset yhteisöt yhteiskunnassa, Uskonto ja valtio dialogi, Valtio ja uskonto dialogi, Uskonnon julkinen rooli, Uskonnolliset arvot yhteiskunnassa, uskonnolliset symbolit yhteiskunnassa, uskonnolliset tavat yhteiskunnassa, uskonnollinen perinne kulttuurissa, uskontojen yhdenvertainen kohtelu, uskonnonvapaus, kirkon ja valtion erottaminen, Uskonnot ja monikultuurisuus |
Vaikka kirkkojen (ja uskonnollisten yhteisöjen) oikeusasema vaihtelee Euroopan unionin jäsenmaissa, kirkoilla on jokaisessa EU:n jäsenmaassa julkinen rooli. Kirkot käyvät myös laaja-alaista dialogia ja uskontokeskustelua moniarvoisen postmodernin yhteiskunnan kanssa. Sen eräs keskeinen juonne on arvokeskustelu, jonka oleellisin anti voidaan pelkistää kysymykseen, mikä on perinteisten kristillisten arvojen merkitys muuttuvan yhteiskunnan ja sen kansalaisten kannalta.
Suomessakin käydään laajaa arvokeskustelua uskonnon kulttuurisesta merkityksestä. Pitäisikö niiden symbolit sulkea tasavertaisuuden nimissä julkisen tilan ulkopuolelle? Ovatko kansalliseen kulttuuriin kuuluvat suvivirsi, joululaulut, kuvaelmat ja tavat mahdollisia julkisella paikalla? Sisältyvätkö ne uskonnolliseen vai kulttuuriperintöön, ja rikkooko niihin osallistuminen uskonnottoman henkilön oikeuksia?
Sekulaarin yhteiskunnan näkökulmasta voidaan myös kysyä, pitääkö valtion ylipäätään tukea kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaa? Missä määrin uskontojen lojaalisuutta valtiolle voidaan vaatia? Missä olosuhteissa valtio ja uskonnolliset yhteisöt voivat tehdä yhteistyötä demokraattisen kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä uskontojen yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa nykyään?
KLASSISET PERIAATTEET, kuten uskonnonvapaus ja kirkon ja valtion erottaminen eräissä EU:n jäsenmaissa (Ranska, Alankomaat), ovat kaikkien tiedostamia, mutta ne eivät näytä enää tarjoavan mitään kiinnekohtaa. Tarvitaan uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa suunnan löytämisessä valtion ja kirkkojen suhteissa.
PROFESSORI SOPHIE VAN BIJSTERVELD tarkastelee palkitussa kirjassaan niitä perusteita, joille valtion ja uskontojen välinen suhde rakentuu, ja seurauksia, joita tällä on valtion suhtautumiselle uskontoon konkreettisissa kysymyksissä. Alankomaat on ollut uskontolainsäädännössä keskeinen eurooppalainen "laboratorio" ja monet ongelmat, joita se kohtasi 2000-luvun alussa, kuten islamin räjähdysmäinen leviäminen, ovat niitä, joita myös Suomi kohtaa enenevässä määrin monikulttuuristumisen myötä.
Suomessakin käydään laajaa arvokeskustelua uskonnon kulttuurisesta merkityksestä. Pitäisikö niiden symbolit sulkea tasavertaisuuden nimissä julkisen tilan ulkopuolelle? Ovatko kansalliseen kulttuuriin kuuluvat suvivirsi, joululaulut, kuvaelmat ja tavat mahdollisia julkisella paikalla? Sisältyvätkö ne uskonnolliseen vai kulttuuriperintöön, ja rikkooko niihin osallistuminen uskonnottoman henkilön oikeuksia?
Sekulaarin yhteiskunnan näkökulmasta voidaan myös kysyä, pitääkö valtion ylipäätään tukea kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaa? Missä määrin uskontojen lojaalisuutta valtiolle voidaan vaatia? Missä olosuhteissa valtio ja uskonnolliset yhteisöt voivat tehdä yhteistyötä demokraattisen kansalaisyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä uskontojen yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa nykyään?
KLASSISET PERIAATTEET, kuten uskonnonvapaus ja kirkon ja valtion erottaminen eräissä EU:n jäsenmaissa (Ranska, Alankomaat), ovat kaikkien tiedostamia, mutta ne eivät näytä enää tarjoavan mitään kiinnekohtaa. Tarvitaan uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa suunnan löytämisessä valtion ja kirkkojen suhteissa.
PROFESSORI SOPHIE VAN BIJSTERVELD tarkastelee palkitussa kirjassaan niitä perusteita, joille valtion ja uskontojen välinen suhde rakentuu, ja seurauksia, joita tällä on valtion suhtautumiselle uskontoon konkreettisissa kysymyksissä. Alankomaat on ollut uskontolainsäädännössä keskeinen eurooppalainen "laboratorio" ja monet ongelmat, joita se kohtasi 2000-luvun alussa, kuten islamin räjähdysmäinen leviäminen, ovat niitä, joita myös Suomi kohtaa enenevässä määrin monikulttuuristumisen myötä.