Vapaaehtoiset palokunnat olivat demokraattisen päätöksenteon airuita ja uudenlaisen yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijöitä Suomessa. 1800-luvun lopulla elettiin tiukassa sääty-yhteiskunnassa, mutta VPK-yhdistyksen omassa "pienoisparlamentissa" vallitsi jo yleinen äänioikeus. Palokunnan vuosikokouksessa jokaisella jäsenellä oli yksi ääni. Vapaaehtoinen palokuntaliike kansakuntaa rakentamassa -kirja on Juhani Katajamäen Palosuojelun edistämissäätiölle tekemä tutkimus. Tässä kirjassa palokunnan varsinainen työ - sammutus ja pelastaminen - tuo itsestään selvä tärkeä ja koko yhteiskunnan hyväksymä ja arvostama palokunnan päätoiminta on sivuroolissa. Pääosassa on kaikki se muu, mihin ja missä vapaaehtoisten palokuntien väki on ollut vaikuttamassa tai mukana - ja mukana vaikuttamassa vielä senkin jälkeen, kun aktiiviaika palokunnassa on eri syistä ja eri ikäisenä jäänyt taakse.
