Värin voima — Verk ur Tretiakovsgalleriets samlingar; teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista : works from the Collections of theState Tretyakov Gallery
Vienola, Selina
Tuotetiedot
| Nimeke: | Värin voima — Verk ur Tretiakovsgalleriets samlingar; teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista : works from the Collections of theState Tretyakov Gallery |
| Tekijät: | Vienola, Selina (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789525939019 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Ei saatavilla |
| Hinta: | 71,00 € (62,28 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Helsingin kaupungin taidemuseo |
| Sarja: | Helsingin taidemuseon julk. 121 |
| Painos: | 1. painos, 2011 |
| Kieli: | monia kieliä, ruotsi, englanti, suomi |
| Sivumäärä: | 95 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 70.92 Yleinen taidehistoria, Suomi |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | näyttelyjulkaisut, taidenäyttelyt, kokoelmat, taidemuseot, maalaustaide, avantgarde, modernismi, värit, kuvataide, taidehistoria |
Värin voima jatkaa Helsingin taidemuseon näyttelyiden sarjaa, joka esittelee venäläisten mestareiden teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista. Sarjan kolmas näyttely keskittyy vuosiin 1900-30, joka oli mullistusten aikaa Venäjällä ja kuvataiteen kentällä.
1900-luvun alussa länsimaiset taiteilijat kyseenalaistivat taiteen säännöt ja ihanteet. He irtautuivat realismista, maailman todenmukaisesti kuvaamisesta, ja etsivät uusia ilmaisukeinoja. Rohkea värienkäyttö ja pelkistetyt muodot yleistyivät. Monet taiteilijat siirtyivät kokonaan abstraktiin, ei-esittävään ilmaisuun. Syntyi taiteilijaryhmiä, jotka kehittivät uusia taidesuuntauksia ja laativat julistuksia omien näkemystensä pohjalta. Taiteen historiassa uudistajia kutsutaan yleisesti nimellä avantgarde, etujoukko.
Samaan aikaan Venäjällä vanha yhteiskuntajärjestelmä murtui. Keisarinvallasta siirryttiin neuvostojärjestelmään vuonna 1917. Katsottiin, että taiteella oli keskeinen rooli muutoksessa. Avantgarde-taiteilijat hylkäsivät akateemisen taideopetuksen säännöt. He hakivat virikkeitä eurooppalaisen modernin taiteen lisäksi venäläisestä kansantaiteesta ja ikonitaiteesta. Monet korostivat henkisyyttä ja hahmottelivat utopistisia tulevaisuudennäkymiä. Tuloksena syntyi omaleimaista, kumouksellista taidetta, joka vaikutti maailmanlaajuisesti taiteen kehitykseen. 1930-luvulle tultaessa avantgardetaide määriteltiin Neuvostoliitossa rappiotaiteeksi.
Värin voima -näyttelyn taiteilijat ovat Marc Chagall, Natalia Gontarova, Vasili Kandinski, Pjotr Kontalovski, Pavel Kuznetsov, Aristarh Lentulov, Kasimir Malevit, Ilja Makov, Ljubov Popova, Olga Rozanova ja Mihail Vrubel
1900-luvun alussa länsimaiset taiteilijat kyseenalaistivat taiteen säännöt ja ihanteet. He irtautuivat realismista, maailman todenmukaisesti kuvaamisesta, ja etsivät uusia ilmaisukeinoja. Rohkea värienkäyttö ja pelkistetyt muodot yleistyivät. Monet taiteilijat siirtyivät kokonaan abstraktiin, ei-esittävään ilmaisuun. Syntyi taiteilijaryhmiä, jotka kehittivät uusia taidesuuntauksia ja laativat julistuksia omien näkemystensä pohjalta. Taiteen historiassa uudistajia kutsutaan yleisesti nimellä avantgarde, etujoukko.
Samaan aikaan Venäjällä vanha yhteiskuntajärjestelmä murtui. Keisarinvallasta siirryttiin neuvostojärjestelmään vuonna 1917. Katsottiin, että taiteella oli keskeinen rooli muutoksessa. Avantgarde-taiteilijat hylkäsivät akateemisen taideopetuksen säännöt. He hakivat virikkeitä eurooppalaisen modernin taiteen lisäksi venäläisestä kansantaiteesta ja ikonitaiteesta. Monet korostivat henkisyyttä ja hahmottelivat utopistisia tulevaisuudennäkymiä. Tuloksena syntyi omaleimaista, kumouksellista taidetta, joka vaikutti maailmanlaajuisesti taiteen kehitykseen. 1930-luvulle tultaessa avantgardetaide määriteltiin Neuvostoliitossa rappiotaiteeksi.
Värin voima -näyttelyn taiteilijat ovat Marc Chagall, Natalia Gontarova, Vasili Kandinski, Pjotr Kontalovski, Pavel Kuznetsov, Aristarh Lentulov, Kasimir Malevit, Ilja Makov, Ljubov Popova, Olga Rozanova ja Mihail Vrubel