Omassa kotoisassa pihapiirissäni kasvaa sekä puutarhavadelmia, että luonnonvattuja. Vattuja vattupuskissa. Eräänä loppukesän lämpimänä päivänä havahduin kiihkeään väittelyyn oman itseni kanssa. Ainahan olen sitä tehnyt - väitellyt. Tämä kerta havahdutti minut, sillä juuri tämä vattupuskani on lähellä naapurin patiota ja uskoin, että sisäinen ääneni kuuluu jo naapuriinkin.
Siitä asti sisäiset keskusteluni ovat olleet vattupuskakeskusteluja ja läheiseni tietävät hyvin mistä on silloin kysymys.
Olen halunnut tähän kokoelmaan myös runoja riimeissä, sillä minun ikäluokkani ihmiset - vanhat ihmiset, ajattelevat, että oikeissa runoissa on aina riimit.
Olen totinen ihminen ja kuulostan vakavalle - toivon kuitenkin, että löydät myös lohtua, toivoa ja paljon rakkautta runoistani.