Ahdistus, tuska, turtuminen ja elämän jatkumisen syvä lohduttomuus valuvat lukijan ylle Kimmo Lustin sarjakuvista. Se, mikä lapsena on rikottu ja kasvanut ihon alla vinoon, ei oikene ehkä koskaan. On pakko repiä ja viiltää ruumis ja sielu paljaaksi. Peili näyttää mitä on jäljellä, eikä se kaunistele.
Vedä käteen on suoraa palautetta, viimeinen huuto kuuroille korville. Aamen.