Matikainen on 13. kirjassaan jatkanut rikosromaanilinjaa. Edellinen Tappaja vaanii hirvimiestä -näytti suuntaa uudelle aluevaltaukselle.
Neljä kaverusta lähtee käsivarren tunturiin heinäkuiselle kalastusmatkalle. Retki alkaa upeiden kalojen kiskomisella ja erämaan hiljaisuuden nauttimisella. Idyllin särkevät laukaukset tunturissa ja loppumatkasta kalastusvaellus muuttuu eloonjäämistaisteluksi. Jälleen tarvitaan poliisiautoa, ambulanssia ja ruumisautoa, mutta ketkä näissä kulkuneuvoissa lopulta istuvat, se selviää vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen.
Matikaiselle tyypillinen kirjoitustyyli pursuu huumoria, eikä tästäkään kirjasta ei tule puuttumaan seksiä ja väkivaltaa. Tapahtumat tunturissa vyöryvät vauhdilla lukijoiden silmille. Hengästyttävien vaiheiden jälkeen ja savun hälvettyä lasketaan ruumiit ja luetaan syytteet.
Vaelluksen tapahtumat on kuvattu hyvin autenttisesti ja lukija voi vaan ihmetellä, onko näin todella tapahtunut oikeassa elämässä. Se jääköön jokaisen selvitettäväksi aina viimeiselle sivulle saakka.