Hallintoprosessissa ratkaistavien veronkorotusten ja rikosprosessissa ratkaistavien rangaistusvaatimusten suhde on ollut ajankohtainen keskustelunaihe Suomessa viimeistään korkeimman oikeuden vuonna 2010 antamien prejudikaattien jälkeen. Aihepiiri on paitsi mielenkiintoinen myös haastava: se leikkaa oikeudenaloja ja sillä on monimutkainen i hmisoikeusulottuvuus. Faktisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen ne bis in idem -kiellosta voi seurata hallintopäätöksen oikeusvoima rikosprosessissa, mikä on ajatuksena hankalasti sovitettavissa perinteiseen ajatteluun, jossa hallintorprosessi ja rikosprosessi ovat selvästi erillisiä.
Juho Heiskalan tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä ehdoin hallinnollisessa menettelyssä luonnolliselle henkilölle määrätty veronkorotus muodostaa esteen verorikossyytteen tutkimiselle tuomioistuimessa, ja mitä seurauksia tulkintalinjasta voi olla suomalaiselle rikosprosessille. Tällöin käsiteltäväksi tulevat muun muassa se, millainen menettely tai rikosoikeudellinen rangaistus muodostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan esteen uuden rikosprosessin aloittamisella ja se, milloin on kysymys samasta asiasta.