Kymmenen tarinaa köyhyydestä, kujeista ja katoavasta onnesta. Hans Falladan novellien maailmaa ovat 1930-luvun Saksan perunapellot ja vuokrakasarmit, satamakapakat ja tavaratalojen takahuoneet. Alitarkastaja löytää mullasta vihkisormuksen ja sen mukana oman syyllisyytensä. Veijarit ja murtovarkaat puhuvat omaa slangiaan, saita isä kieltäytyy ostamasta pojalleen kunnon kelloa, ja nuori konttoristi uskoo vievänsä jokaisen työpaikkansa vararikkoon. Fallada katsoo hahmojaan anteeksipyytämättä mutta myötätunnolla. Saksalaisen proosaklassikon huumori on tummaa, kauneus haurasta.