Sarjan ensimmäisessä kirjassa päähenkilönä oli Liisa Antintytär, toisessa osassa Liisan ja Karl Örlingin tytär Elsa. Nyt ilmestyvässä kolmannessa kirjassa Elsa on jäänyt alle 30-vuotiaana leskeksi ja viiden lapsen yksinhuoltajaksi.
Ennen sukunimilain käyttöönottoa kyläläiset kutsuvat Anjalan Vähä-Haltian tilan asukkaita vuorenhaltijoiksi erotukseksi toisesta Haltian talosta. Siitä kirjan nimi. Kolme vuotta, vuoteen 1927 asti, Elsa jaksaa hoitaa tilaa, mutta sitten hän uupuu ja luovuttaa. Hän myy osan tilastaan ja muuttaa lapsineen muonamiehen mökkiin.
Lapset kasvavat ja käyvät Korvenkylän koulua naapuriin muuttaneen Esko Tommolan kanssa. Elsa haaveilee, että ainoa poika Vilho jatkaisi vartuttuaan tilanpitoa ja hän tyttärineen muuttaisi Kotkaan.
Kirjan värikästä henkilögalleriaa ovat Elsan veli Alfred, joka katkeroituneena kansalaissodasta ajautuu Petsamoon rakennustöihin, löytää ortodoksiuskon ja asettuu munkkiluostariin, sekä Elsan vanhin tytär Aili, joka joutuu Wiipurin lääninsairaalaan ja tutustuu pikkuserkun salaiseen tyttäreen, aateliseen Annaan.
Sota-aikana tragediat seuraavat toistaan. Elsa päättää myydä tilan, mutta taas kohtalo puuttuu peliin. Huikea sukusaaga päättyy viimeisen vuorenhaltijan kuolemaan 1996.