SUURI TARINA + pieni tietokirja
Dokumentaarisessa romaanissa Suomen osuustoiminnan kuusi vaikuttavaa pioneeria Hedvig ja Hannes Gebhard, Väinö Tanner, Kyösti Kallio, Juho Kusti Paasikivi ja Yrjö Kallinen kohtaavat monesti. Heidän kohtalonsa risteilevät niissä ainutkertaisissa hetkissä, jolloin myös Suomen tasavallan tulevaisuus ratkaistaan. He ovat teräviä ja sanavalmiita persoonia, joiden matkassa lukijan aika ei koskaan käy pitkäksi. Vaiheikasta tarinaa värittää lämmin, ihmisläheinen huumori.
Sisällissodan alla liian nopeasti kasvava kansanliike hajoaa kahteen kilpailevaan heimoon, pellervolaisiin ja edistysmielisiin. Mutta jyrkät poliittiset jakolinjat ylitetään, kun Kallio valitaan 1937 maan presidentiksi yllättäen Tannerin tuella. He aloittavat nuorta ja riitaista tasavaltaa vakauttavan yhteistyön. Silloin osuustoiminta pystyy jo tarjoamaan ihmisille uskottavat keinot rakentaa itselleen yhdessä parempi tulevaisuus. Hyökkäävän Stalinin propaganda muuttuukin suomalaisten sotilaiden teltoissa vain naurun aiheeksi.
Kirjoittaja sitoo tarinaan lyhyesti myös osuuskuntien tavallisten jäsenten, oman pohjoisen sukunsa vaiheita. Tarinalinjat leikkautuvat dramaattisesti yhteen talvisodassa Suomussalmen, Raatteen tien ja Karjalan rajuissa taisteluissa. Stalin ei valtavalla ylivoimallaan onnistu katkaisemaan Suomea sen kapealta vyötäröltä kahtia, vaikka se oli aluksi jäänyt suojattomaksi. Hyvin valmisteltu sosialistisen Suomen voitonjuhla Oulussa 21.12.1939 jääkin pitämättä. Sodan päättyessä ulkoministeri Väinö Tanner tiivistää kokemuksensa:
- Oli neljä tekijää, jotka sittenkin pelastivat Suomen: koululaitos, armeija, kansanomainen kristillisyys ja osuustoimintaliike... Niin tästä repaleisesta tilkkutäkistä tulikin ehyt peitto!
1990-luvun murros koettelee rajusti osuustoiminnan kumpaakin heimoa ja erityisesti E-liikettä. Myöhemmin ne kuitenkin toipuvat uusilla ja ennakkoluulottomilla ratkaisuilla. Nykyisin ne ovat yhdistyneet jälleen. Suomi myös on 2000-luvulla noussut maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tilastojen perusteella, kun jäsenmäärät ja liikevaihdot suhteutetaan maan kokoon.
Mutta tunnetaanko kansanliikkeen aateperintöä enää nykyisin lainkaan? Mikä sen merkitys on tavallisille suomalaisille? Entä mistä nykyinen aatteellisen innon ja eetoksen lopahtaminen oikeastaan johtuu? Ero etenkin alkuvuosikymmeniin on huikea.
Vapaa toimittaja Mauno-Markus Karjalainen tuntee aiheen omakohtaisesti nuoruudesta alkaen. Hän myös toimi Pellervon tilausjulkaisujen ja Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä ja tuottajana 25 vuotta; osuustoiminnassa sitä sanotaan vain "yhdeksi kvartaaliksi". Tämä teos yhdistää ensi kertaa pellervolaisen ja E-liikkeen värikkään historian ja analysoi molempien parhaimmat ja pahimmat kokemukset.
Eeppisen tarinan rinnalla kulkevat tapahtumia sitovat ja syventävät lyhyet artikkelit ja tietoiskut sekä monipuolinen kuvitus. Tätä aihetta ei suomalaisessa kaunokirjallisuudessa aiemmin ole kuvattu ja tietokirjoissakin vain rajoitetusti.
Kirjan lopussa Suomen osuustoiminnan kehitystä arvioi historian emeritusprofessori Markku Kuisma.
Idealistisesta nuoruudesta ja aatteen hennoista alkusiemenistä kasvaa tässä vaikuttava kansanliike ennen sotien äärimmäistä tulikoetta. Mutta sen jälkeen kaikki jälleen muuttuu ja seuraava iso ravistelu tapahtuu hurjalla 1990-luvulla. Vuonna 2024 suomalainen osuustoiminta täyttää jo 125 vuotta ja kohtaa uudet, vaativat haasteet.