Kirja alkaa tunteista tytön nuoren,
kurkkaa sisälle särkyneen kuoren.
Ajatelmia aikajanalta hänen elämän,
pitkältä matkalta yksinäisen tämän.
Tie ollut toisinaan mutkainen ja kapea,
sydän matkalla rikottu, mieli apea.
Mukana pelko, kaipaus ja yksinäisyys,
niiden myötä vahvistunut itsenäisyys.
Runot ollut keino kertoa tunteista noista,
vaan ei ne kaikkea sitä tuskaa poista.