YÖN LAPSET on erilainen runoteos.
Sen runot eivät kerro yön lapsista,
ne ovat itse yön lapsia.
Ne ovat syntyneet yön hiljaisina
hetkinä muiden nukkuessa.
Tahtoisin kirjan ottavan lukijan
mukaan matkalle
runon maailmaan.
Matkaevääksi olen lähes
jokaisen runon edellä kertonut,
mitkä tapahtumat tai tunteet
ovat vaikuttaneet
juuri sen runon syntyyn.
Proosarunot ovat runojen tarinoita laidasta laitaan.
Ne kertovat jokapäiväisestä elämänkulusta, tapahtumista vieraissa maissa, uskon polun kivikoista, joskus elämän hiipumisen varjoisasta portista.
Joskus runon mietteet ja lukijan ajatus kulkevat eri linjoilla.
Ei niiden tarvitse riidellä, niiden tulisi maltillisesti keskustella keskenään. Näin valistuneelle lukijalle ei runo jää vieraaksi, vaan hän astuu runoon sisälle, ja omakin tunne - hilpeä tai alakuloinen - muuttuu runon osaseksi.